Akkusanasto
Akkutermit A:sta Ö:hön: tärkeimmät akkualan erikoistermit – jotta tiedät, mistä puhumme.

Auton akkujen erikoistermit ymmärrettävästi selitettyinä
Absorboiva lasimatto (Absorbent Glass Mat, AGM)
Mikrolasikuitumatto, jota käytetään lyijyakkujen rikkihapon imeyttämiseen. AGM-akun tunnusmerkki.
Hapon kerrostuminen
Lyijyakun lataamisen aikana sen levyihin muodostuu tiheää happoa. Tämä raskas happo painuu painovoiman vaikutuksesta kennon alaosaan, kun taas tiheydeltään pienempi happo nousee kennon yläosaan. Tämä hapon kerrostuminen voi aiheuttaa akun kapasiteetin menetyksen.
Aktiivinen materiaali
Positiivisten levyjen aktiivinen materiaali on lyijydioksidia ja negatiivisten levyjen aktiivinen materiaali on metallista sienijohdinta. Kun sähköpiiri luodaan, nämä materiaalit reagoivat rikkihapon kanssa latauksen ja purkauksen aikana seuraavan kemiallisen reaktion mukaisesti: PbO2 + Pb + 2H2SO4 = 2PbSO4 + 2H2O.
Ampeeri (Amp, A)
Piirin läpi kulkevan elektronivirran eli virran mittayksikkö.
Ampeeritunnit (Amp)
Akun sähkönvarastointikapasiteetin mittayksikkö, joka saadaan kertomalla ampeereina ilmaistu virta purkautumisajalla. (Esimerkki: akku, joka tuottaa 5 ampeeria 20 tunnin ajan, tuottaa kapasiteettia 5 ampeeria x 20 tuntia = 100 ampeerituntia.)
Akkukotelo
Akun laatikko, joka sisältää levylohkot, liittimet ja elektrolyytin.
Akkulauri
Akun laatikko, joka sisältää levylohkot, liittimet ja elektrolyytin.
Akkutesti
Akkutesti kuvaa testiä, jolla määritetään nestemäisellä elektrolyytillä varustettujen lyijyakkujen latauksen tila ja elektrolyyttitaso. Lataustila määritetään mittaamalla happotiheys.
Kapasiteetti
Täyteen ladatun akun kyky tuottaa tietty määrä sähköä (Amp, Ah) tietyllä nopeudella (ampeerituntia, A) tietyn ajanjakson (h) aikana.
Kenno
Akun sähkökemiallinen virtaa tuottava perusyksikkö, joka koostuu positiivisista levyistä, negatiivisista levyistä, elektrolyytistä, erottimista ja kotelosta. 12 voltin lyijyakussa on kuusi kennoa.
Latauksen hyväksyminen
Virran määrä ampeeritunteina, jonka määritellyssä varaustilassa oleva akku voi ottaa vastaan määritellyssä lämpötilassa ja latausjännitteellä määritellyssä ajassa.
Piiri
Elektronivirran kulkureitti. Suljettu piiri on täydellinen polku. Avoimessa virtapiirissä on katkennut tai päättynyt polku.
Kylmäkäynnistysluokitus
Ampeerien määrä, jonka lyijyakku voi syöttää 30 sekunnin ajan -17,8 °C:n lämpötilassa ja säilyttää vähintään 1,2 volttia kennoa kohti. Erittäin tärkeää moottorikelkan akkujen toiminnan kannalta.
Säiliö
Polypropeenista tai kovakumista valmistettu kotelo, johon akun levyt, hihnat ja elektrolyytti mahtuvat.
Korroosio
Nestemäisen elektrolyytin tuhoava kemiallinen reaktio reaktiivisen materiaalin kanssa – esim. laimea rikkihappo raudan kanssa, jolloin syntyy korroosiotuotteita, kuten ruostetta.
Kansi
Säiliön kansi.
Virta
Sähkön virtausnopeus eli elektronien liikkuminen johdinta pitkin. Virran mittayksikkö on ampeeri.
Sykli
Akussa yksi purkaus plus yksi lataus vastaa yhtä sykliä.
Syväpurkaus
Tila, jossa kenno purkautuu kokonaan pienellä virralla niin, että jännite laskee alle lopullisen purkausjännitteen.
Purkautuminen
Kun akku antaa virtaa, sen sanotaan purkautuvan.
Elektrolyytti
Lyijyakussa elektrolyytti on vedellä laimennettua rikkihappoa. Se on johdin, joka toimittaa vettä ja sulfaattia sähkökemialliseen reaktioon: PbO2 + Pb + 2H2SO4 = 2PbSO4 + 2H20.
Häviäminen
Pitkäaikainen kapasiteetin menetys käytön aikana.
Vikaantuminen
Tila, jossa akku ei enää toimi tyydyttävästi. Vikaantumisen muotoja on olemassa useita erilaisia.
Vikaantuminen, pysyvä
Tila, jossa kennoa tai akkua ei voida ladata tyydyttävälle tasolle.
Vikaantuminen, korjautuva
Vikatilanne, joka voidaan korjata käyttämällä tiettyjä sähköteknisiä menettelyjä tai kunnostamalla.
Loppulatausvirta
Loppulatausvirta on virta IU-latauksen lopussa (kaasuvirta).
Loppupurkausjännite
Ilmaisee pienimmän sallitun jännitetason, johon akku tai kenno voidaan purkaa. Purkaminen tämän raja-arvon alapuolelle (syväpurkaus) voi heikentää tai (napojen kääntymisen kautta) tuhota sähkökemiallisen kennon eri akkutyypeissä (esim. lyijy, Ni/Cd, NiMH).
Muodostuminen
Sähköinen alkulataus aktiivisten massojen muuntamiseksi ladattuun tilaan (esim. PbSO4 -> Pb (-) ja PbO2 (+) ).
Runko
Akun verkon vahvistetut ulommat osat.
Verkko
Lyijyseosrunko, joka tukee akun levyn aktiivista materiaalia ja johtaa virtaa.
Maadoitus
Piirin vertailupotentiaali. translate autojen yhteydessä akkukaapelin kiinnittäminen ajoneuvon runkoon tai runkoon, jota käytetään virtapiirin täydentämiseen komponentista lähtevän suoran johdon sijasta. Nykyään yli 99 % auto- ja LTV-sovelluksista käyttää akun miinusnapaa maadoituksena.
Korkean virran lataus
Lataus yli 1 C:n virranvoimakkuudella.
Korkean virran purku
Purkaminen yli 5 C:n virranvoimakkuudella.
Impedanssi
Vaihtovirtapiirin näennäinen resistanssi virtaa vastaan; koostuu reaktanssista ja ohmisesta resistanssista.
Industrial battery
Varastointiakku, jota käytetään teollisuuslaitteiden (esim. haarukkatrukit) virransyöttöön.
Alkulataus
Alkulataus on ensimmäinen latausprosessi sen jälkeen, kun elektrolyytti on kaadettu kuivaan esiladattuun akkuun. Sen tarkoituksena on saattaa kenno tai akku täyteen alkukapasiteettiin.
Alkulämpötila
Akun elektrolyytin lämpötila, kun purku tai lataus alkaa.
Alkujännite
Akun alkujännite on käyttöjännite purkamisen alkaessa. Sen mittaus seuraa yleensä heti, kun virtaa on kulunut niin kauan, että jännite pysyy vakiotasolla, esimerkiksi aiemmin täyteen ladatun kennon 10 %:n käytön jälkeen.
Sisäinen
Akun ohminen resistanssi.
Sisäinen vastus, tehollinen
Mitattavissa oleva vastus akun virran kulkua vastaan, joka ilmaistaan akun jännitteen laskuna suhteessa purkausvirtaan. Arvo riippuu akun rakennetyypistä, varaustilasta, lämpötilasta ja iästä.
Eristysvastus
Eristysvastus on kennon tai akun ja massan/maadoituksen (moottoriajoneuvon runko, alusta) välinen vastus.
JIS-koodi
Powersport-akut testataan JIS-normien mukaisesti; tässä tapauksessa JIS D 5302.: 2004 Edition Tämä Japanin teollisuusstandardi koskee moottoripyörien vakiomallisia lyijyakkuja. Tässä standardissa määritetään lyijyakkujen tyypit, rakenteet ja testit, ja viimeisimmässä tarkistuksessa VRLA (valve regulated lead-acid, venttiilisäätöisten) -lyijyakkujen osalta myös testimenetelmät.
Lamppumusta.
Hieno hiilijauhe, jota käytetään negatiivisten lyijymassojen ainesosana. Komponentin osuus ≤ 0,5 %.
Lyijy (Pb)
Kemiallinen alkuaine, joka kuuluu raskasmetalleihin (ominaispaino 11,341 g/cm³). Sitä käytetään kaksi- ja/tai neljäarvoisten yhdisteiden muodossa (PbSO4 tai PbO2), huokoisena sienimäisenä lyijynä aktiivimassojen valmistukseen ja lyijy-antimoni- tai lyijy-kalsiumseoksina lyijyakkujen verkoissa.
Lyijyakku
Akku, jonka elektrodit koostuvat pääasiassa lyijystä ja elektrolyytti laimennetusta rikkihaposta. Tuotteen julkaisu: Auton akkujen luettelo.
Lyijydioksidi
Neliarvoinen lyijyoksidi (PbO2), joka muodostuu sähkökemiallisesti muodostuksen aikana ja joka muodostaa positiivisen lyijyelektrodin aktiivisen massan. Väri: musta-ruskea.
Lyijyoksidi (Litharge)
Kaksarvoinen lyijyoksidi (PbO), joka voi esiintyä kahtena muunnoksena: ortorhombinen, keltainen korkean lämpötilan muunnos ja tetragonaalinen, punainen muunnos. Sitä käytetään aktiivisten lyijymassojen valmistukseen.
Lyijysulfaatti (PbSO4)
Kemiallinen yhdiste, joka syntyy lyijyakun positiivisiin ja negatiivisiin levyihin purkauksen aikana. Se on tulosta positiivisen elektrodin rikkihapon ja lyijydioksidin tai negatiivisen elektrodin metallisen lyijyn välisestä kemiallisesta reaktiosta.
Lyijysulfaatti, tetrabase
Kemiallinen kaava 3 PbO
Lyijy, vapaa Pb-metalli
Hapettumaton jäännöslyijy kovettuneissa lyijylevyissä. Katso Kovettaminen.
Lyijy-kalsiumseos
Lyijyseos, jota käytetään huoltovapaissa lyijyakuissa. Tyypillinen kalsiumin osuus on noin 0.8 %.
Lyijypinnoitettu osa
Metalliosa, jonka pinnalle on sinkittämällä kerrostettu ohut suojapinnoite metallista lyijyä.
Ligniini
Yleisnimitys puun muulle kuin selluloosakomponentille (ligniinirikkihappo tai desulfonaattirikkihappo). Se on negatiivisten lyijymassojen lisäaineiden pääkomponentti, jonka osuus on ≤1 %. Sitä myydään nimellä Vanisperse.
Kuormitus
Kuvaa ampeerivirtaa, jolla täyteen ladattua akkua voidaan kuormittaa määritellyn ajan ja määritellyssä lämpötilassa ilman, että jännite putoaa esimääritellyn katkaisujännitteen alapuolelle.
Matalavirtainen lataus
Lataus virranvoimakkuudella, joka on vain hieman suurempi kuin mitä tarvitaan itsepurkautumishäviöiden kompensoimiseksi.
Matalavirtainen purkaus
Purkaminen virranvoimakkuuden ollessa alle 0,1 C.
Koneellinen valu
Täys- tai puoliautomaattinen valuprosessi ritilöille tai pienille osille.
Kapasiteetin ylläpitäminen
Akku pidetään täyteen ladattuna vakiojännitelaturilla, jossa on alhainen latausjännite (kompensoi itsepurkautumista).
Huoltovapaa akku, jossa on kiinteä elektrolyytti
Lyijyakku, jossa elektrolyytti pidetään paikallaan geeli- tai mikrolasimatossa (AGM). Akku on suljettu ja varustettu venttiileillä. Se on erittäin vakaa, ja sillä on hyvät sykliominaisuudet.
Massa, aktiivinen
Elektrodien materiaali, joka osallistuu lataus- ja purkausreaktioihin. Nikkeli-kadmium-kennossa nikkelihydroksidia ja kadmiumhydroksidia käytetään aktiivisena massana positiivisissa ja negatiivisissa elektrodeissa. Lyijykennossa lyijydioksidi ja sienimäinen lyijy toimivat aktiivisena massana positiivisissa ja negatiivisissa elektrodeissa. Myös lyijykennossa elektrolyyttinä toimivaa rikkihappoa voidaan pitää aktiivisena massana, koska se osallistuu myös kennon reaktioon.
Muotti, valu
Valuraudasta tai teräksestä valmistettu komponentti, jossa muotin vaadittu geometria on ontelon muotoinen (esim. valumuotti lyijyristikoiden valmistukseen).
Negatiivinen elektrodi
Katso elektrodi, negatiivinen.
Negatiivinen liitin.
Akun negatiivinen napa.
Nimellisjännite
Katso Jännite, nimellisjännite.
Ohm
Yksikkö, jolla mitataan sähköpiirin sähkövastusta tai impedanssia.
Rinnakkaiskytkentä
Useiden akkujen kaikkien positiivisten tai negatiivisten napojen yhdistäminen. Tämä lisää akkuverkon kapasiteettia säilyttäen samalla vakiojännitteen.
Pasta
Erilaisten yhdisteiden (esim. lyijyoksidi ja vesi, rikkihappo) seokset, joita käytetään lyijyakkujen positiivisten ja negatiivisten verkkojen päällystämiseen. Positiiviset ja negatiiviset pastat erotetaan reseptin mukaan toisistaan. Nämä massat muunnetaan sitten positiivisiksi ja negatiivisiksi kovetetuiksi massoiksi.
Levy, negatiivinen
Valettu metallirunko, joka sisältää aktiivista, sienimäistä lyijymateriaalia. Reservikapasiteettiluokitus (RC) – Niiden minuuttien määrä, joiden ajan uusi, täyteen ladattu akku tuottaa 25 ampeeria 26,7 °C:n lämpötilassa ja ylläpitää liitinjännitteen, joka on vähintään 1,75 volttia kennoa kohti. Tämä luokitus kertoo sen, kuinka pitkän ajan akku jatkaa olennaisten lisävarusteiden käyttöä, jos ajoneuvon vaihtovirtageneraattori tai generaattori vikaantuu.
Levy, positiivinen
Valettu metallikehys, joka sisältää aktiivisen lyijydioksidimateriaalin.
Pistoke
Komponentti, jossa on tuuletuskanavat kennon aukon sulkemiseksi.
Sähköalan termi, jolla kuvataan kahden elektrodin välistä varaus- tai jännitesuhdetta.
Puhdistettu vesi
Tislattu tai demineralisoitu vesi huoltoa vaativien akkujen vesihäviöiden kompensoimiseen.
Nimelliskapasiteetti
Kapasiteetti Ah:na (valmistajan määrittelemänä) määritellyissä purkausolosuhteissa (virta, lämpötila).
Reaktio, palautuva
Kemiallinen reaktio, joka voi tapahtua kumpaankin suuntaan (hapettuminen tai pelkistyminen). Kennon reaktion on oltava palautuva, jotta toissijaista akkua voidaan käyttää (esim. lataamalla tai purkamalla toissijaista akkua).
Lataaminen
Täyteen ladatun tilan luominen mistä tahansa ladatusta tilasta (esim. itsepurkautumisen aiheuttama).
Kunnostaminen
Purkaminen pienellä virralla (esim. I100) ja lataaminen noin 30 %:n ylilatauksella. Toimenpide voidaan tarvittaessa toistaa.
Jäännöskapasiteetti
Kapasiteetti, joka jää jäljelle purkautumisen jälkeen.
Jäännöslataus
Täysi lataus määrittelemättömästä varaustilasta.
Reservikapasiteetin luokitus (RC)
Niiden minuuttien lukumäärä, joiden aikana uusi, täysin ladattu akku tuottaa 25 ampeeria 26,7 °C:n lämpötilassa ja säilyttää liitinjännitteenä vähintään 1,75 volttia kennoa kohti. Tämä luokitus kertoo sen, kuinka pitkään akku jatkaa olennaisten lisävarusteiden käyttöä, jos ajoneuvon vaihtovirtageneraattori tai generaattori vikaantuu.
Itsepurkautuminen
Itsepurkautuminen on lämpötilasta riippuvainen pysyvä kemiallinen reaktioprosessi kennon tai akun elektrodeissa ilman yhteyttä sähkölaitteisiin.
Erotin
Elementin positiivisen ja negatiivisen levyn välinen jakaja, joka sallii virran kulun sen läpi.
Sarjakytkentä
Kennon/akun positiivisen napan liittäminen seuraavan kennon/akun negatiiviseen napaan. Tämä kasvattaa akkuverkon jännitettä pitäen kapasiteetin vakiona.
Käyttöikä
Tyydyttävän suorituskyvyn kesto mitattuna vuosina tai lataus-/purkaussykleinä.
Käyttöikä, syklinen
Akun syklien määrä, jonka akku kestää ennen kuin sen kapasiteetti laskee alle hyväksyttävän arvon.
Käyttöikä, hyödyllinen
Akun hyödyllinen käyttöikä ilmaistuna ajanjaksona ennen kuin sen kapasiteetti laskee tiettyyn osaan nimellisarvosta.
Tärinänkestävyys
Akun suojaus tärinää vastaan saavutetaan suunnittelutoimenpiteillä (esim. kiinnittämällä levylohko paikalleen kuumaliimalla).
Oikosulku
Sähkölaitteessa tai johdotuksessa oleva tahaton virran ohitus, jonka vastus on yleensä hyvin pieni ja joka aiheuttaa siten suuren virran kulun. Akussa kennon oikosulku voi olla niin pysyvä, että kenno purkautuu ja tekee akusta käyttökelvottoman.
Vakiolataus
Latausvirta, jota voidaan ylläpitää loputtomiin ilman erityisiä kennoja tai kytkettäviä akkulatureita. Normaaliolosuhteissa kennot voidaan ladata yön yli 12–14 tunnissa.
Latauksen tila (SOC) / Terveyden tila (SOH)
Akkuun tiettynä ajankohtana varastoituneen sähköenergian määrä ilmaistuna prosentteina täysin ladatun akun energiasta.
Nimellislämpötila (Tnom)
Elektrolyytin nimellislämpötila on määritetty arvo, jota käytetään vertailuarvona kapasiteettitesteissä (esim. eurooppalaisen standardin EN 60095-1 mukaan Tnom on 25±2 °C lyijyakkujen 20 tunnin kapasiteetin osalta).
Liittimet
Sähköliitäntä akusta ulkoiseen virtapiiriin. Kukin napa kytketään joko ensimmäiseen (positiivinen) tai viimeiseen hihnaan (negatiivinen) akun kennojen sarjakytkennässä.
Lämmön karkaaminen
Kaikki kennot on kytketty joko ensimmäiseen (positiivinen) tai viimeiseen hihnaan (negatiivinen).
Elektrolyytin jatkuva kuumeneminen kiehumispisteeseen asti, mikä johtuu latausvirran kasvusta latausjännitteen pienentyessä (lyijyakku, jonka latausominaisuus on laskeva).
Kokonaiskustannus (TCO)
OMISTUKSEN KOKONAISKUSTANNUSTEN määritelmä: Kirjanpitotekniikka •Osoittaa kaikki näkökohdat/kustannukset ajoneuvon elinkaaren aikana: •hankinta •energia (polttoaineen kulutus) •korjaus ja huolto (renkaat, akut) •Osoittaa tärkeimmät ja piilokustannukset •Samanlainen kuin elinkaarikustannus (LCC) Investointitavaroille, kuten rakennuksille tai tuotantokoneille
Venttiili
Laite, joka päästää kaasun ulos, kun sisäinen paine on liian korkea, ja estää samalla ilman pääsyn sisään.
Venttiisäätöinen lyijyhappoakku (VRLA)
Suljetut ja huoltovapaat akut.
Tyhjennysventtiili, uudelleensuljettava
Kennossa oleva varoventtiili, joka avautuu ylipaineen sattuessa ja sulkeutuu taas automaattisesti, kun normaali paine on palautunut (esim. geeliakku, AGM-akku).Voltti
Sähköjännitteen mittayksikkö. Lyhenne V. Nimetty italialaisen fyysikon ja lääkärin kreivi Alessandro Voltan (1745–1827) mukaan.
Jännitteestä ja lämpötilasta riippuvainen katkaisu (VTCO)
Ks. kohta Katkaisu, jännitteestä ja lämpötilasta riippuvainen.
Jännitteen alenema
Hetkellinen jännitteen lasku, kun käytetään suurvirtaista purkausta (esim. lyijyakkujen tapauksessa).
Jännitteen lasku
Jos virta kulkee vastuksen läpi suljetussa virtapiirissä, syntyy jännitteen lasku.
Jännitetasanne
Jännitteen hidas lasku pitkän ajan kuluessa. Ominaista monille suljettujen kadmium- ja lyijykennojen purkauksille. Yleensä tasanne ulottuu ensimmäisestä jännitteen laskusta purkauksen alussa käyrän mutkaan, jonka jälkeen jännite laskee nopeasti lopussa.
Jännite, nimellinen
Akun keskimääräinen jännite purkauksen aikana pienellä virranvoimakkuudella. Valmistaja ilmoittaa arvon akussa (esim. Ni/Cd = 1,2 V kennoa kohti).
Watti
Sähkötehon mittayksikkö eli työn tekemisen nopeus, kun elektronit liikkuvat sähköpotentiaalin avulla tai sitä vastaan. Kaava: Watit = ampeerit x voltti.
Hitsaus
Kahden tai useamman levyn liittäminen toisiinsa levylohkoksi hitsaamalla liitosnauha. Katso COS.
Työkapasiteetti (energia)
Kennon tai akun käyttökapasiteetti on purkautuva sähköenergia wattitunteina [Wh] akun keskimääräisellä purkausjännitteellä ja korjattuna Tnom:iin.
Työjännite
Kennon tai akun käyttöjännite alkaa sen sähköliitännöistä heti, kun siihen kytketään sähkölaite; se on nimellisjännitettä pienempi.
Artikkelin tiedot
Haluatko antaa autosi akkuasiantuntijan huollettavaksi? Siirry VARTA® -jälleenmyyjähakuun ja löydä luotettava korjaamo läheltäsi.
Työskenteletkö akkujen parissa?
Tutustu VARTA® Training Academyyn ja hyödynnä asiantuntijatason verkko-opinnot. Vain akkualan ammattilaisille.
Syvennä tietojasi
-
VARTA Promotive EFB -kuorma-auton akkujen rakentaminenPatentoitu sekoituselementti varmistaa, ettei ProMotive EFB -akussa pääse tapahtumaan hapon kerrostumista. Lue nyt artikkelimme, jotta saat selville, miten tämä toimii ja mitä etuja se tuo mukanaan.
-
Kuorma-autojen akkujen varauksen hyväksymisen merkitysAkut, joissa on suuri käynnistysvirta (CAA) ja riittävä kapasiteetti (C20), takaavat kaluston luotettavan toiminnan. Kerromme miksi.
-
Lomakauden akkuvinkkejäValmistaudu matkallesi. Tutustu vapaa-ajan akkuja koskeviin hyödyllisiin vinkkeihin ja nikseihin, jotta lomakausi voi alkaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Kysyttävää?
-
Hyödynnä VARTA-akkuhakua löytääksesi ajoneuvoosi sopivan akkutuotteen.
-
VARTA -tiimi tarjoaa sisältöä.
-
VARTA -tiimi tarjoaa sisältöä.